Tunneäly

Mitkä ovat tunneälyn pääelementit ja eri osat?

Viimeisen 25 vuoden aikana tunneälyn tutkimus on edennyt kahteen erilliseen ja keskenään vastakkaiseen suuntaan (kuva 1). Toisessa tunneälyä tutkitaan kykynä, jota mitataan maksimaalisena suorituskykynä, kun taas toisessa tunneäly kuvataan tunteisiin liittyvien piirteiden tai taitojen sekoituksena, jota mitataan tyypillisenä suorituskykynä. Tyypillisellä suorituskyvyllä tarkoitetaan sitä, miten henkilöllä on taipumus käyttäytyä suurimman osan ajasta, ja sitä mitataan yleensä käyttämällä subjektiivisia kyselylomakkeita itsearviointiin. Maksimaalinen suorituskyky puolestaan liittyy siihen, miten suoriudumme pyrkiessämme parhaaseen mahdolliseen suoritukseen, ja sitä mitataan yleensä objektiivisilla, kykyihin keskittyvillä kyselylomakkeilla. Tämä perustavanlaatuinen ero tunneälyn mittaamisessa voi selittää sen, miksi kykyihin perustuvien ja piirteiden sekä taitojen sekoitukseen perustuvien tunneälymittausten välillä on vain heikko korrelaatio.

Miksi tunneäly on tärkeää?

Tunneäly on vaikuttanut yhteiskuntaan, politiikkaan, yritysmaailmaan ja koulutukseen. Käsite on ollut länsimaisen muutoksen eturintamassa, kun psykologisesta hyvinvoinnista, resilienssistä, sopeutumiskyvystä, neurodiversiteetistä, mielenterveydestä, tietoisuudesta, sekä muista tunneälyyn liittyvistä käsitteistä on tullut perusnäkökohtia työpaikoilla. Kahden viime vuosikymmenen aikana on nähty tunneälyn merkityksen eksponentiaalisen kasvu organisaatioiden jatkuvasti kasvavan kysynnän myötä. 

On monia syitä, joiden takia tunneälyä tulisi kehittää. Näyttö osoittaa, että: 

• tunneäly on tärkeä tekijä työsuorituskyvyn määrittämisessä
• se voi lisätä hyvinvointia
• se auttaa emotionaalisen resilienssin kehittämisessä, jolloin pettymyksistä toipuminen on nopeampaa
• se voi lisätä motivaatiota ja sitoutumista
• se voi parantaa ihmissuhteita
• se voi myös tehdä meistä tehokkaampia johtajia

Liittyykö tunneäly työssä suoriutumiseen?

Yksi yleisimmistä kysymyksistä tunneälyn käyttöä harkitsevilta organisaatioilta:  ennustaako tunneäly suorituskykyä, ja jos ennustaa, parantaako sen käyttö olemassa olevia arviointityökalujamme ja -prosessejamme? Tätä kysymystä on käsitelty laajasti vuosien varrella, ja julkaistussa tutkimuksissa on osoitettu tunneälyn ennustearvon työsuorituksissa monissa kansainvälisissä organisaatioissa, mukaan lukien esimerkiksi Amazon, BMW, Google, HSBC, Microsoft, Qatar Airways, Shell ja Whitbread PLC.

Lisää sisällöllistä näyttöä on saatu useista meta-analyyseistä, joissa on yhdistetty useiden yksittäisten tutkimusten tiedot. Nämä meta-analyysit osoittavat, että yhdistelmä-/piirremallin tunneäly ennustaa työsuoriutumisen kriteerejä ja auttaa tulevan työsuorituksen ennustettavuuden lisäämisessä, kun se yhdistetään persoonallisuuden ja kognitiivisen kyvyn mittareihin.

Eräässä tutkimuksessa kuvattiin korrelaatioita suorituskyvyn kanssa ”riittävän suuriksi tuottamaan merkittäviä säästöjä ja parannuksia organisaatioille, jotka käyttävät tunneälymittareita”. Toisessa todettiin, että käyttäjät voivat halutessaan käyttää tunneälyn yhdistelmämallia ”käytännöllisenä pikavaihtoehtona laajemmalle paketille perinteisiä työkaluja (tiedot, taidot, kyvyt ja muut persoonallisuuteen liittyvät välineet)”.

Yleisesti ottaen tutkimukset tarjoavat vankan näytön siitä, että tunneälyn avulla voidaan ennustaa suorituskykyä työssä useissa eri rooleissa. Erityisesti tunneäly näyttää olevan hyvin merkityksellinen rooleissa, jotka aiheuttavat suurta emotionaalista kuormitusta (esim. asiakaspalvelu, myynti, ja hallinto).

Miksi tunneäly on tärkeä ominaisuus johtajilla?

Johtajuutta on kuvattu emotionaalisesti kuormittavaksi prosessiksi, ja johtajien tunteiden ja käyttäytymisen on havaittu vaikuttavan voimakkaasti alaisten tunnereaktioihin. On olemassa runsaasti organisaatiokirjallisuutta, jossa julistetaan tunneälyn merkitystä johtamisessa. Eräässä 1 407 johtajaa kattaneessa meta-analyyttisessä tutkimuksessa havaittiin, että alaisten työtyytyväisyyden ennustamisessa tunneäly on merkittävämpi arvoa lisäävä tekijä kuin johtajien kognitiiviset kyvyt tai persoonallisuuden piirteet. Tutkimuksessa suositeltiin ”tunneälyn sisällyttämistä johtajakoulutukseen, valmennukseen ja kehittämiseen… [and when making]… henkilöstöpäätöksissä.” Toisessa akateemisen kirjallisuuden katsauksessa todettiin, että ”tunneäly on tärkeä tekijä tehokkaissa työsuorituksissa ja onnistuneessa johtamisessa”.

Yleisesti tunnustetaan, että nykypäivän johtajat toimivat nopeatempoisessa, haastavassa ja usein arvaamattomassa työympäristössä. Nämä olosuhteet aiheuttavat enemmän stressiä ja yksilöihin kohdistuu vaatimuksia olla sopeutuvampia, luovempia ja emotionaalisesti joustavampia; kaikki ominaisuuksia, jotka kuvastavat tunneälyn määritteitä.