Henkilöstön ketteryys

Mitä henkilöstön ketteryydellä tarkoitetaan?

Henkilöstön ketteryys voidaan määritellä ”työntekijöiden kyvyksi sopeutua dynaamisesti arvaamattomiin ja jatkuvasti muuttuviin työvaatimuksiin organisaation menestyksen varmistamiseksi”. Muuttuviin olosuhteisiin voivat kuulua asiakkaiden muuttuvat vaatimukset, uudet teknologiat, kilpailijoiden toiminta ja laajemmat sosiaaliset, poliittiset ja taloudelliset suuntaukset.

Henkilöstön ketteryyden kehittäminen on monille organisaatioille ensisijainen huolenaihe, koska elämme nyt neljättä teollista vallankumousta, jolle on ominaista digitaalisen mukautumisen ja muutoksen kiihtyvä nopeus. Esimerkiksi tietokoneiden käyttäjien määrän nousu 50 miljoonaan kesti 14 vuotta, Internetin seitsemän vuotta, Facebookin kolme vuotta ja Pokemon Go:n vain 19 päivää. Tämä teknologinen vallankumous muuttaa dramaattisesti yksilöiden, organisaatioiden, hallitusten ja yhteiskuntien toimintatapoja. Tämän lisäksi Covid-19-pandemia on myös nopeasti muuttanut työn luonnetta, ja monien organisaatioiden ja roolien odotetaan siirtyvän pysyvästi hybridi- tai etätyömalliin. Kaikki tämä vaatii organisaatioilta, tiimeiltä ja yksilöiltä mukautumista ketterämpään ajattelutapaan, jonka avulla ne voivat olla nopeita ja säätää sekä muuttaa suuntaa nopeasti reagoidakseen kasvaviin vaatimuksiin, teknologioihin ja mahdollisuuksiin.

Miltä ketterä henkilöstö näyttää?

Työntekijät, joilla on ketterämpi ajattelutapa:

• omaksuvat muutoksen ja viihtyvät epävarmassa ja monitulkintaisessa työympäristössä
• ovat hyvin tietoisia ulkoisista markkinasuuntauksista ja asiakkaiden uusista vaatimuksista
• ovat uteliaita ja ennakoivia ja tutkivat uusia lähestymistapoja ja teknologioita
• tuntevat voivansa haastaa status quon eivätkä pelkää kokeilla asioita ja epäonnistua, jos se mahdollistaa kehityksen tulevaisuudessa
• tekevät nopeita päätöksiä käytettävissä olevien tietojen perusteella ja iteroivat nopeasti saadun palautteen perusteella
• rakentavat suhteita nopeasti ja tekevät tehokkaasti yhteistyötä osana monialaisia tiimejä
• oppivat helposti uusia taitoja ja lähestymistapoja, joilla voidaan täyttää ilmaantuvia vaatimuksia ja joita voidaan ottaa käyttöön erilaisten organisaatiokysymysten ja haasteiden ratkaisemiseksi ajan mittaan

Ketterille tiimeille on ominaista vankka psykologinen turvallisuus, luottamus, avoin viestintä, osallistavat käytännöt ja jatkuva halu oppia ja kehittyä.

Miten luon ketterämmän henkilöstön?

Luodakseen ketterämmän henkilöstön, organisaatioiden on upotettava tämä filosofia osaamisen hallinnan käytäntöihinsä. Organisaation rakenteiden, prosessien ja palkitsemisjärjestelmien tulisi rohkaista tiimien ja yksilöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen kaikilla tasoilla. Organisaatioiden tulisi keskittyä tarjoamaan tasaisia rakenteita ja hajauttamaan sääntöjä, jotta työntekijöillä on mahdollisuus toimia joustavasti, työskennellä itsenäisesti ja tehdä nopeita päätöksiä asianmukaisella vastuualueella. Johtajien tulisi rohkaista ja palkita ketterää ajattelua ja käyttäytymistä tiimeissään sekä helpottaa monialaista työskentelyä, joka edistää ideoiden ja työtapojen jakamista. Suoritusjohtamisen tulisi keskittyä työntekijöiden jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen.

Rekrytoinnissa kaikilla tasoilla tulisi huomioida kompetenssit, jotka merkitsevät ketterää ajattelutapaa ulkoisissa valintaprosesseissa. Oleellisia ominaisuuksia ovat positiivinen muutossuunta, kriittinen ajattelu, ketterä oppiminen, digitaidot, suhteiden rakentaminen, monimuotoisuuden arvostaminen ja resilienssi. Nämä ovat siirrettäviä ominaisuuksia, joiden avulla yksilöt voivat helposti sopeutua muutoksiin ja navigoida häiriöisessä työkontekstissa. Samoin olisi tarjottava oppimis- ja kehittymismahdollisuuksia sekä henkilöstön ketteryyttä koskevia aloitteita, joilla tuetaan olemassa olevia työntekijöitä näiden ominaisuuksien parantamisessa. Tähän voi sisältyä verkko-opintojen, kehitystyöpajojen ja ketterän ajattelutavan kehittämiseen keskittyvän valmennuksen tarjoaminen. Tiimitason kehitystoimenpiteiden tulisi keskittyä avoimuuden, luottamuksen, psykologisen turvallisuuden, yhteistyön ja ketterän päätöksenteon edistämiseen.